Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen: ”Asiat pitää ajatella uusiksi”

Päijät-Hämeen hyvinvointiaueen johtaja, lääketieteen tohtori Petri Virolainen on kokenut ortopedi, joka ennen nykyistä tehtäväänsä toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana. Virolainen on työskennellyt myös sairaalajohtajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, joten hän tietää ja tuntee hoitohenkilöstön arjen sekä terveydenhuollon solmukohdat erinomaisesti.  

Hyvinvointijohtajana Virolainen haluaa pitää huolta erityisesti henkilöstön hyvinvoinnista ja riittävyydestä.   

– Nykyiseen tilanteeseen on monia syitä, eikä sen korjaaminen ole helppoa – mutta mahdollista kuitenkin. Muutos parempaan edellyttää kykyä ja rohkeutta ajatella asioita uusiksi, Virolainen tähdentää.  

Hoitohenkilöstön uupumista vauhditti Virolaisen mukaan erityisesti koronapandemia, joka pakotti hoitoalan ammattilaiset venymään monin paikoin lähes epäinhimillisiin suorituksiin.   

– Henkilöstön selkänahasta jouduttiin repimään tuolloin kohtuuttomasti. Alun perin arveltiin, että poikkeuksellinen tilanne kestää muutaman kuukauden, mutta se kestikin pari vuotta. Jouduttiin liian tiukalle liian pitkäksi aikaa, Virolainen sanoo. 

Koronapandemian alkuvaiheessa myös hoitohenkilöstö oli uuden edessä ja kantoi potilaiden lisäksi huolta niin omasta kuin läheistensäkin terveydestä. Pitkät päivät suojavarusteissa koettiin sekä fyysisesti että henkisesti raskaiksi, eikä työstä saatavan korvauksen koettu vastaavan työn vaativuutta. Väsymys sekä tyytymättömyys palkkoihin kasvoivat, ja moni hoitaja päätti vaihtaa alaa.  

– Korona oli monelle hoitoalalla työskentelevälle dramaattinen kokemus, ja sen vaikutukset näkyvät osin yhä. Korona ei kuitenkaan ole ollut ainoa kuormitusta lisäävä tekijä, Virolainen sanoo.  

Hoidettavia yhä enemmän 

Virolaisen mukaan tilannetta vaikeuttaa erityisesti se, että väestön ikääntyessä hoidettavien määrä kasvaa samaan aikaan, kun hoitajien määrä on vähentynyt sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.  

– Tällaisessa tilanteessa henkilöstömitoitukset ovat johtaneet ojasta allikkoon. Tavoite on hyvä, mutta käytännössä laki on lisännyt ongelmia päivystyksissä ja erikoissairaanhoidossa, jossa hoidetaan ne kaikista vaativimmat potilaat, Virolainen sanoo. 

Vinoutunut tilanne johtuu hyvinvointialuejohtajan mukaan siitä, että hoitajamitoitukset eivät koske päivystystoimintaa eivätkä erikoissairaanhoitoa. Lain kirjaimen täyttämiseksi hoitajia on siirretty yksiköstä toiseen, eli laki parantaa tilannetta siellä, missä lukuja mitataan, ja heikentää tilannetta siellä, missä niitä ei mitata. 

– Pelkästään paperille tehdyillä kirjauksilla ei ongelmia voida ratkaista. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi on teknologian laajempi hyödyntäminen myös vanhustenhuollossa. Siinä on paljon potentiaalia, Virolainen sanoo. 

Esimerkkinä hän mainitsee muun muassa erilaiset päälle puettavat lääkintälaitteet, joiden avulla voidaan seurata etäyhteyksin esimerkiksi iäkkäiden kotona asuvien henkilöiden verenpainetta. Jos poikkeavuuksia ei ilmene, vanhusten ei tarvitse lähteä jonottamaan tarpeettomiin kontrollikäynteihin. 

– Vastaavasti anturit voisivat ilmoittaa verenpaineen romahtamisesta tai rytmihäiriöstä, jolloin apua osattaisiin lähettää paikalle ennen kuin ihminen itse tietää sitä edes tarvitsevansa.  

Teknologian avulla voitaisiin kerätä myös monenlaisia ennakkotietoja, jotka auttavat kohdentamaan toimenpiteitä oikein. Lisäksi erilaisilla kameravalvonta- ja etäratkaisuilla olisi mahdollista vähentää vanhusten turvattomuuden tunnetta, joka on vanhusten päivystykseen hakeutumisen yleisimpiä syitä. 

– Tilannetta saattaisi helpottaa esimerkiksi se, että kotona oleva vanhus voisi vaikkapa televisioon avautuvan puheyhteyden avulla kertoa, mikä hänellä on hätänä. Uskon, että tämä vähentäisi ambulanssikuljetuksia sairaaloihin merkittävästi. Meidän on välttämätöntä etsiä uusia ratkaisuja, jotta saamme maksimaalisen kapasiteetin sinne, missä teknologia ei voi korvata ihmistä, Virolainen painottaa. 

Ennaltaehkäisy yhä tärkeämpää 

Lopuksi Virolainen nostaa esiin sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyden ja kansalaisten vastuun omasta terveydestään. Ennaltaehkäisyn tärkeys korostuu tilanteessa, jossa riittävää ja oikea-aikaista hoitoa ei välttämättä kyetä tarjoamaan kaikille. 

– Nykyisessä tilanteessa on pakko peräänkuuluttaa myös ihmisten vastuuta omasta terveydestään. Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, mutta meillä on velvollisuus kertoa nykyistä paremmin, millaisia kehityskulkuja vaikkapa poikkeavat sokeriarvot ennakoivat, Virolainen sanoo. 

Virolaisen mukaan ”tämä ei ole sinulle hyväksi”-lausahdus ei enää riitä vakuuttamaan potilasta siinä määrin, että hän korjaisi elintapojaan.  

– Potilaalle pitää datan kautta näyttää, mitä mikin arvo merkitsee juuri hänelle. Pitää osoittaa, että toimimalla näin voi pienentää riskiä, että tapahtuu näin ja näin.  

Hyvinvointialuejohtaja kannustaa jokaista pitämään parempaa huolta itsestään ensisijaisesti omaksi parhaakseen mutta myös terveydenhuollon taakan keventämiseksi. Tärkeintä on huolehtia tutuista perusasioista eli liikunnasta, ravinnosta ja unesta. 

– Teknologia tarjoaa myös henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolehtimisen tueksi ratkaisuja, joilla voi kerätä yksilöllistä dataa. Älykellosta näet, oletko kerryttänyt riittävästi askeleita ja älysormuksen avulla voit tarkkailla unesi laatua ja niin edelleen. Äärimmäisyyksiin ei tosin kannata tälläkään saralla mennä.